Uusikuu vaa assa – kun minä ja toinen kohtaavat

Lauantaina 10.10. kello 18:50 on Uusikuu vaa`an merkissä. Uusikuu avaa uuden syklin, joka liittyy erityisesti ihmissuhteisiin, kohtaamiseen, vastavuoroisuuteen ja tasapainoon. Vaa’an energia kutsuu meitä tarkastelemaan sitä, miten olemme suhteessa toisiin ihmisiin – mutta samalla myös sitä, miten olemme suhteessa itseemme. Vaa’an arkkityypissä kohtaavat minä ja toinen. Se on tila, jossa opimme näkemään itsemme peilin kautta. Ihmissuhteet ovatkin yksi tärkeimmistä yksilöitymisen paikoista. Kun kohtaamme toisen, emme kohtaa vain hänen persoonansa. Kohtaamme myös omat odotuksemme, toiveemme, pelkomme ja projektiomme. Vaa’an varjo voikin liittyä liialliseen mukautumiseen: tarpeeseen olla pidetty, hyväksytty ja sovussa muiden kanssa. Todellinen tasapaino ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla aina yhtä paljon tai että ristiriitoja ei olisi. Kypsä tasapaino voi tarkoittaa kykyä pysyä suhteessa myös silloin, kun olemme eri mieltä. Se voi tarkoittaa kykyä kuunnella sekä itseä että toista, tunnistaa omat rajat ja silti säilyttää yhteys. Psyyken kasvu ei tapahdu siten, että valitsemme aina toisen puolen ja hylkäämme toisen. Se tapahtuu, kun pystymme vähitellen kantamaan ristiriitaa tietoisesti. Uusikuu voi siksi kutsua tarkastelemaan myös sisäistä suhdetta. Miten sisäinen maskuliininen ja feminiininen, toimiva ja vastaanottava, järki ja tunne, itsenäisyys ja läheisyys elävät minussa? Onko jokin puoli saanut liikaa tilaa ja toinen joutunut varjoon? Yksilöityminen ei tarkoita eristäytymistä muista ihmisistä, vaan oman sisäisen kokonaisuuden vähittäistä löytämistä. Mitä enemmän opimme tunnistamaan omia tarpeitamme, varjoamme, rajojamme ja tiedostamattomia projektiotamme, sitä vapaammin voimme kohdata toisen ihmisen sellaisena kuin hän todella on. Vaa’an syvempi arkkityyppi ei ole pelkkä rauha, sovittelu tai harmonia, vaan kyky kannatella vastakohtia. Minä ja toinen. Läheisyys ja itsenäisyys. Antaminen ja vastaanottaminen. Myöntyminen ja rajojen asettaminen. Rakkaus ja erillisyys. Vaa’an arkkityyppi on kuin silta kahden tietoisuuden välillä. Sen tehtävä ei ole tehdä ihmisistä samanlaisia, vaan löytää tila, jossa erilaisuus voi olla olemassa ilman että yhteys rikkoutuu.

”Tietoisuus syntyy vastakohtien kohtaamisesta.” – Carl Jung

Vaa’an arkkityyppiä vastaa tarotissa Oikeudenmukaisuuden kortti. Kortissa on kysymys tasapainosta, vastavuoroisuudesta, suhteesta toiseen sekä kyvystä nähdä asioita useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Oikeudenmukaisuuden kortti ei puhu vain ulkoisesta oikeudenmukaisuudesta, vaan myös sisäisestä rehellisyydestä. Kortissa istuva hahmo on suorassa ja vakaassa asennossa. Hän ei ole liikkeessä, vaan pysähtynyt. Tämä pysähtyminen on tärkeä osa kortin symboliikkaa. Ennen kuin voimme tehdä tietoisen päätöksen, meidän täytyy kyetä pysähtymään reaktiomme äärelle. Oikeudenmukaisuus ei synny impulssista, vaan kyvystä katsoa tilannetta mahdollisimman kirkkaasti. Hahmon toisessa kädessä on vaaka ja toisessa miekka. Vaaka kuvaa punnitsemista, vastavuoroisuutta ja tasapainoa. Se muistuttaa siitä, että jokaisella teolla on seurauksensa ja jokaisella valinnalla painonsa. Vaaka ei kysy ainoastaan, mitä minä haluan, vaan myös: mitä tämä valinta merkitsee suhteessa toiseen, itseeni ja kokonaisuuteen? Jungilaisessa tulkinnassa vaaka voi kuvata myös psyyken vastakohtien välistä suhdetta. Tietoisuus joutuu punnitsemaan sitä, mitä se tietää ja mitä se ei vielä tiedä. Mitä tunnustan itsessäni ja mitä olen työntänyt varjoon? Missä olen ollut uskollinen itselleni ja missä olen kadottanut itseni saadakseni yhteyden säilymään? Miekka on puolestaan erottelukyvyn symboli. Se leikkaa, erottaa ja tekee rajauksia. Siinä missä vaaka punnitsee, miekka tekee päätöksen. Miekka voidaan nähdä tietoisuuden välineenä, joka erottaa toisistaan sen, mikä kuuluu minulle ja mikä toiselle. Se voi leikata läpi projektion, itsepetoksen ja illuusion. Oikeudenmukaisuus kysyy: näenkö tämän tilanteen sellaisena kuin se on vai sellaisena kuin haluaisin sen olevan? Miekka on selkeyden symboli.

Joskus oikeudenmukaisuus vaatii myös rajan vetämistä. Kaikkea ei voi sovittaa yhteen. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Joskus tasapaino löytyy vasta, kun uskallamme sanoa ääneen sen, mikä on totta. Kortin hahmo pitää miekkaa pystysuorassa. Se voi kuvata tietoisuuden ja totuuden akselia: kykyä pysyä keskuksessa silloinkin, kun ympärillä on ristiriitaisia tunteita ja näkökulmia. Oikeudenmukaisuuden kortissa hahmo istuu kahden pylvään välissä. Pylväät muodostavat kynnyksen tai portin. Niiden välissä oleva hahmo on keskuksessa – vastakohtien välisessä tilassa. Tämä voidaan nähdä yksilöitymisen kannalta merkittävänä symbolina. Psyykkinen kasvu ei tarkoita sitä, että pääsisimme eroon vastakohdista. Meissä säilyvät yhtä aikaa itsenäisyyden ja läheisyyden tarve, järki ja tunne, tahto ja antautuminen, oma totuus ja toisen ihmisen todellisuus. Keskus syntyy siitä, että pystymme olemaan näiden vastakohtien välissä ilman, että meidän täytyy heti valita toinen ja hylätä toinen. Oikeudenmukaisuuden hahmon katse on suora. Hän katsoo eteenpäin, ei pois päin. Tämä liittyy rohkeuteen nähdä todellisuus sellaisena kuin se on. Oikeudenmukaisuus ei aina tunnu mukavalta. Joskus totuus rikkoo illuusion, johon olemme kiinnittyneet. Siksi kortin varjopuoli voi liittyä tuomitsemiseen. Kun sisäinen tasapaino puuttuu, voimme alkaa arvioida itseämme ja muita liian ankarasti. Vaaka muuttuu silloin moraaliseksi asteikoksi: olenko tarpeeksi hyvä, onko toinen oikeassa vai väärässä, kuka on syyllinen ja kuka viaton? Tavoitteena ei kuitenkaan ole jakaa psyykettä hyviin ja huonoihin puoliin. Varjoa ei voida tuomita pois. Se täytyy tehdä tietoiseksi. Oikeudenmukaisuuden syvempi viisaus onkin ehkä siinä, että näemme itsemme mahdollisimman rehellisesti ilman että meidän tarvitsee tuomita itseämme. Tämä liittyy vahvasti myös ihmissuhteisiin. Vaaka voi saada meidät kysymään, olemmeko suhteessa vastavuoroisuuteen. Oikeudenmukaisuuden kortti muistuttaa, että jokainen suhde muodostaa omanlaisen tasapainonsa. Me tuomme suhteisiin historiamme, tarpeemme, varjomme ja tiedostamattomat odotuksemme. Siksi oikeudenmukaisuus ei ole vain kysymys siitä, mitä toinen tekee meille. Se on myös kysymys siitä, mitä itse tuomme suhteeseen. Vaa’an arkkityypin korkeammassa ilmentymässä syntyy kyky nähdä toinen ilman jatkuvaa tarvetta muuttaa häntä. Samalla syntyy kyky nähdä itsensä ilman tarvetta pienentää itseään toisen vuoksi. Oikeudenmukaisuuden kortti muistuttaa, että todellinen tasapaino ei synny siitä, että kaikki pysyy samanlaisena. Se syntyy tietoisuudesta. Vaaka punnitsee. Miekka erottaa. Hahmo pysyy keskuksessa. Ja ehkä juuri siinä on Vaa’an syvin oppi: löytää oma keskuksensa suhteessa toiseen ilman, että kumpaakaan tarvitsee kadottaa.

”Havaitseminen ilman arviointia on korkein älykkyyden muoto.” – Krishnamurti

Perääntyvä Venus on skorpionin merkissä ja neliössä Marsiin leijonan merkissä. Venus skorpionissa ei tyydy katsomaan asioita pinnallisella tasolla. Se haluaa nähdä syvemmälle – siihen, mikä suhteissa, kaipauksessa, vetovoimassa ja kiintymyksessä todella vaikuttaa. Kun Venus vielä perääntyy, katse kääntyy voimakkaasti sisäänpäin. Se, minkä olemme yrittäneet pitää hallinnassa, saattaa nyt muistuttaa olemassaolostaan. Skorpionin Venus kysyy: mitä minussa tapahtuu, kun en enää pysty hallitsemaan tunteitani? Mitä pelkään menettäväni? Mihin olen kiinnittynyt? Ja ehkä kaikkein syvimmällä tasolla: mikä minussa kaipaa tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin se on?

Mars Leijonassa tuo tähän oman voimansa. Leijona liittyy sydämeen, itseilmaisuun ja luovuuteen. Mars haluaa toimia, ilmaista tahtonsa ja ottaa paikkansa elämässä. Venus skorpionissa puolestaan voi vetäytyä syvyyteen, suojella sisäistä maailmaansa ja tarkkailla, voiko toiseen todella luottaa. Näiden välille syntyy ristiriita: halu tulla nähdyksi kohtaa pelon siitä, että jos todella näytän itseni, minusta tulee haavoittuva. Tällaisessa asetelmassa nykyhetken ihmissuhdekokemukset voivat aktivoida vanhempia psyykkisiä kerrostumia. Jokin pieni tapahtuma voi herättää suuren tunteen. Toisen etääntyminen voi tuntua hylkäämiseltä. Silloin on kiinnostavaa pysähtyä ennen kuin toimii tunteen ohjaamana: mitä tämä tunne oikeastaan koskettaa minussa? Toinen ihminen toimii usein peilinä. Hän ei välttämättä ole tunteen alkuperä, vaan hänen kauttaan jokin meissä tulee näkyväksi. Projektiot voivat paljastaa asioita, joita emme vielä tunnista itsessämme. Se, mikä toisessa kiehtoo tai ärsyttää poikkeuksellisen voimakkaasti, saattaa kantaa mukanaan jotakin omaa, tiedostamatonta sisältöämme.

Venuksen perääntyvä vaihe voi siksi olla eräänlainen sisäinen kohtaaminen. Skorpionin symboliikka liittyy psyyken kuoleman ja uudestisyntymisen prosessiin – siihen, että jokin vanha tapa rakastaa, kiinnittyä tai suojella itseämme ei enää kanna. Tunteet voivat voimistua, kun vanha identiteetti yrittää pitää kiinni tutusta, vaikka jokin syvempi osa psyykestä tietää muutoksen jo alkaneen. Mars leijonassa puolestaan kysyy: uskallanko olla oma itseni ilman, että minun täytyy saada toiselta hyväksyntää? Kun Venus ja Mars ovat neliössä, voimme yrittää saada toiselta sen, minkä pitäisi vähitellen syntyä omassa sisäisessä suhteessamme itseemme. Jung kutsui yksilöitymistä prosessiksi, jossa ihminen tulee vähitellen kokonaisemmaksi. Se tarkoittaa myös kykyä kantaa itsessään vastakohtia. Juuri tässä Venus–Mars neliö voi olla kasvattava. Sen tarkoitus ei ole välttämättä poistaa ristiriitaa, vaan tehdä siitä tietoinen. Kun varjoa ei tunnisteta, se alkaa helposti ohjata käyttäytymistämme tiedostamattomasti. Kun sen pystyy kohtaamaan, samasta energiasta voi syntyä tietoisuutta, luovuutta, intohimoa ja elinvoimaa. Skorpionin Venus opettaa, ettei todellinen läheisyys synny siitä, että toinen ihminen täyttää kaikki tarpeemme. Se syntyy myös kyvystä kohdata oma sisäinen syvyys. Mars leijonassa muistuttaa, ettei omaa sydäntä tarvitse pienentää tullakseen hyväksytyksi. Ehkä tämän ajan syvin kysymys liittyykin siihen: voinko rakastaa menettämättä itseäni – ja voinko olla oma itseni menettämättä yhteyttä toiseen? Perääntyvä Venus kutsuu katsomaan tätä kysymystä sisäänpäin. Se ei välttämättä anna heti vastauksia, vaan paljastaa sen, mikä on ollut tiedostamatonta. Joskus juuri voimakas tunne kertoo, että olemme jonkin tärkeän kynnyksellä. Skorpionin matkalla kynnyksen toisella puolella voi odottaa syvempi yhteys itseemme, vapautuminen vanhasta ja mahdollisuus kohdata oma elämä entistä aidommin.

Ceres liittyy hoivaamiseen, ravitsemiseen, kiintymykseen, menettämiseen ja siihen, miten annamme ja vastaanotamme turvaa. Kun Ceres muodostaa neliön Uudenkuun Aurinkoon ja Kuuhun, uuden alun yhteydessä voi nousta esiin kysymyksiä siitä, mitä todella tarvitsemme voidaksemme tuntea olomme turvalliseksi suhteissa. Vaa’an Uusikuu etsii tasapainoa, vastavuoroisuutta ja yhteyttä, mutta Ceres voi tuoda näkyväksi kohdat, joissa tasapaino ei olekaan todellista. Ceres voi tässä nostaa esiin äidin arkkityyppiin ja hoivaamiseen liittyvää varjoa: tarpeen tulla hoivatuksi, pelon menettämisestä, riippuvuuden, ylisuojelemisen tai kokemuksen siitä, että oma arvo syntyy siitä, mitä annamme toisille. Cereksen neliö voi tehdä Uudenkuun alusta hieman epämukavan, mutta juuri siksi se voi olla merkityksellinen. Se paljastaa, millaiseen vanhaan hoivaamisen tai kiintymisen malliin emme enää halua palata. Näin ristiriita voi vähitellen avata tietä terveempään vastavuoroisuuteen – suhteeseen, jossa sekä minä että toinen saamme olla olemassa. Uusikuu vaa’assa kysyy, miten rakennan yhteyttä. Ceres kysyy, pystynkö rakentamaan sen niin, etten hylkää itseäni sen vuoksi.

"Elämän rikkaus syntyy vastakohtien ja ristiriitojen jännitteistä. Kaikki elollinen pitää sisällään vastakkaisia voimia. " — Claes Andersson

Lempeää Uudenkuun aikaa!  Johanna

Kuva; Alphonse Mucha