-

Uusikuu neitsyen merkissä

Pohdintoja ajasta

Perjantaina 11.9. kello 6:27 on Uusikuu neitsyen merkissä. Aurinko ja Kuu ovat sekstiilissä Marsiin, joka on ravun merkissä. Tämä muodostaa voimakkaan yhteyden tietoisuuden, tunteiden ja toiminnan välille. Uusikuu symboloi uuden psyykkisen syklin alkua – hetkeä, jolloin jokin vielä näkymätön alkaa vähitellen saada muotoa. Jungilaisittain kyse on kohtaamisesta tiedostamattoman kanssa: siemenestä, joka on olemassa ennen kuin tiedämme vielä, millaiseksi se tulee kasvamaan. Neitsyen energia liittyy erottelukykyyn. Se kysyy, mikä elämässämme todella kuuluu meille ja mikä on sellaista, mistä voimme jo luopua. Individuaation näkökulmasta tämä on kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Psyykkinen kasvu tapahtuu usein hyvin arkisissa asioissa: siinä, miten pidämme huolta itsestämme, millaisia rajoja asetamme, mihin käytämme voimamme ja mitä valitsemme päivittäin ravita. Neitsyen arkkityypin varjopuolena voi kuitenkin olla liiallinen itsekritiikki ja tunne siitä, että meidän pitäisi ensin tulla paremmiksi, eheämmiksi tai valmiimmiksi ennen kuin voimme astua seuraavaan vaiheeseen. Psyyken tehtävä ei ole tehdä meistä täydellisiä, vaan kokonaisempia. Myös keskeneräisyydelle on annettava paikka.

Mars ravussa tuo tähän hetkeen aivan toisenlaisen sävyn. Mars edustaa tahtoa, elinvoimaa ja kykyä toimia, mutta ravussa sen voima kumpuaa tunteista, juurista ja tarpeesta suojella sitä, mikä on meille tärkeää. Sekstiili antaa näiden kahden energian välille mahdollisuuden yhteistyöhön. Tunteet voivat toimia suunnannäyttäjinä. Tässä voi avautua tärkeä kysymys: Mitä sisäinen maailmani tarvitsee, jotta voin toimia ulkoisessa maailmassa omasta keskuksestani käsin? Uusikuu voi kutsua meitä rakentamaan elämäämme uudelleen tavalla, mikä todella ravitsee psyykettä. Ravun Mars muistuttaa, että toiminta voi olla myös hoivaamista, suojelemista ja oman sisäisen tilan puolustamista. Joskus kaikkein tietoisin teko on vetäytyä, levätä tai sanoa ei. Tämä Uusikuu voi kutsua paljon hiljaisempaan alkemiaan: muuttamaan jokin sisäinen oivallus päivittäiseksi teoksi. Se, minkä tiedämme olevan meille hyväksi, alkaa näkyä siinä, miten elämme. Uuden syklin siemen voi olla hyvin pieni. Yksi uusi tapa. Yksi raja. Yksi päätös kuunnella itseä. Yksi asia, josta luovumme. Yksi asia, jolle annamme jälleen tilaa. Ja juuri siinä neitsyen viisaus piilee: pyhä ei aina löydy suurista tapahtumista, vaan siitä, miten kohtaamme tämän yhden hetken, tämän yhden päivän ja tämän yhden elämän.

”Tuhannen mailin matka alkaa yhdestä askeleesta.” — Lao Tzu

 

 

Kun Uusikuu on neitsyen merkissä, sen hallitseva planeetta on Merkurius. Merkurius on juuri siirtynyt vaakaan ja muodostaa kolmion perääntyvään Plutoon, opposition perääntyvään Neptunukseen sekä kolmion perääntyvään Uranukseen. Näistä muodostuu Leija-suurkuvio, joka tekee Uusikuusta erityisen merkityksellisen mielen ja tiedostamattoman välisen vuoropuhelun kannalta. Merkurius vaa’assa etsii tasapainoa, näkökulmien välistä yhteyttä ja kykyä nähdä asioita useammasta suunnasta. Se ei tyydy yhteen totuuteen, vaan kuuntelee myös sitä, mitä tapahtuu sanojen alla – rivien välissä, suhteissa ja ihmisten välisessä näkymättömässä tilassa. Merkuriuksen kolmio Plutoon syventää prosessia. Pluto vie tietoisuuden pinnan alle, tiedostamattomien motiivien, pelkojen, vallan kysymysten ja psyykkisten sidosten äärelle. Menneisyyden kokemukset voivat nousta uudelleen tietoisuuteen, mutta niitä voidaan nyt tarkastella uudesta näkökulmasta. Oppositio Neptunukseen puolestaan hämärtää tietoisen ja tiedostamattoman rajaa. Neptunus puhuu tunteen, intuition, unien ja mielikuvien kieltä, mutta tähän liittyy myös varjo: omien tiedostamattomien sisältöjen projisoiminen toisiin tai taipumus nähdä se, mitä toivomme näkevämme. Siksi neitsyen erottelukyky on tässä tärkeä. Merkuriuksen kolmio Uranukseen avaa mahdollisuuden äkilliseen oivallukseen. Uranus voi hetkessä rikkoa vanhan ajatusrakenteen ja auttaa näkemään tutun asian kokonaan uudesta näkökulmasta. Vanha tulkinta itsestämme tai elämästämme ei enää ehkä tunnukaan ainoalta mahdolliselta.

Näiden kolmen voiman – Pluton syvyyden, Neptunuksen intuition ja Uranuksen oivalluksen – keskellä Merkurius toimii psyykkisenä välittäjänä. Se antaa sanoja kokemuksille, jotka ovat aiemmin olleet vain tuntemuksia, aavistuksia tai tiedostamattomia reaktioita. Leija ei jätä energiaa pelkästään sisäiseksi potentiaaliksi, vaan etsii sille suuntaa ja ilmaisukanavaa. Neptunukseen liittyvä oppositio voi nostaa esiin juuri sen, mikä on vielä epäselvää tai vaikeasti sanoitettavaa. Se voi kysyä: Mikä tässä kokemuksessa on totta, mikä on omaa projektiotani ja mikä on sellaista, jota en vielä kykene näkemään? Individuaatioon kuuluu tietoisuuden lisäämisen lisäksi oman varjon ja projektioiden tunnistaminen. Se, minkä näemme toisissa, voi joskus kertoa yhtä paljon omasta psyykestämme kuin toisesta ihmisestä. Perääntyvät Pluto, Neptunus ja Uranus korostavat sisäistä prosessia. Nyt ei välttämättä ole kyse uuden tiedon hankkimisesta ulkopuolelta, vaan vanhojen käsitysten uudelleentarkastelusta. Jokin jo tiedetty asia voi saada uuden merkityksen, vanha kokemus avautua uudesta näkökulmasta ja jokin pitkään tiedostamaton löytää viimein kielen. Kun tietoisuus pystyy olemaan avoin sekä järjelle että intuitiolle, sekä menneisyydelle että uudelle oivallukselle, tiedostamattoman sisältö voi vähitellen tulla tietoisuuden piiriin.

Merkuriuksen ja perääntyvän Khironin välinen kvinkunssi on kuin kivi sanansaattajan saappaissa. Se muistuttaa siitä, ettei kaikkea sisäistä kokemusta ole helppo pukea sanoiksi. Merkurius haluaa ymmärtää, nimetä ja kommunikoida, mutta Khiron tuo esiin kohdan, jossa sanat voivat tuntua riittämättömiltä – tai jossa juuri sanat ovat joskus satuttaneet. Tämä aspekti voi avata yhteyden tietoisen mielen ja vanhan psyykkisen haavan välille. Jokin menneisyydestä voi aktivoitua keskustelun, ajatuksen tai muiston kautta ja pakottaa tarkastelemaan omaa tapaa tulkita tapahtumia. Kvinkunssi vaatii jatkuvaa hienosäätöä. On opittava kuuntelemaan, mitä mieli yrittää sanoa, mutta samalla myös sitä, mitä sanojen taakse jää. Vanha haava saattaa sisältää viestin, jota emme ole aikaisemmin olleet valmiita vastaanottamaan.

Merkuriuksen ja Kuunoususolmun välinen kvinkunssi puolestaan tuo mukaan suunnan muutoksen. Kuunoususolmu symboloi kasvun suuntaa – sitä, mihin tietoisuus on vähitellen avautumassa. Merkurius joutuu ikään kuin kysymään: Palvelevatko nykyiset ajatukseni ja tapani kommunikoida sitä ihmistä, joksi olen kasvamassa? Vanha tapa ajatella ei välttämättä ole väärä, mutta se ei ehkä enää riitä. Jokin maailmankuvassa, puhetavassa tai tavassa ymmärtää itseä ja muita kaipaa päivitystä. Khiron kysyy, mitä menneisyys on opettanut meille. Kuunoususolmu puolestaan kysyy, mitä meidän on nyt opittava seuraavaksi. Merkurius seisoo näiden kahden välissä sanansaattajana. Sen tehtävänä ei ole valita menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, vaan rakentaa silta niiden välille. Se voi tarkoittaa vanhojen kokemusten uudelleentulkintaa niin, etteivät ne enää määritä tulevaisuuttamme. Kivi sanansaattajan saappaissa voi siis lopulta olla myös opettaja. Se pakottaa hidastamaan askelta. Ja joskus juuri hidastaminen antaa mahdollisuuden kuulla sen, mikä kiireessä jää kuulematta.

”Mieli, joka avautuu uudelle ajatukselle, ei enää koskaan palaa entiseen kokoonsa.” — Oliver Wendell Holmes Sr.

 

 

Venus on juuri siirtynyt skorpionin merkkiin ja se on oppositiossa Khironiin sekä neliössä Plutoon. Venus liittyy rakkauteen, läheisyyteen, arvoihin, nautintoon ja siihen, mitä pidämme itsellemme tärkeänä. Skorpionissa Venus ei kuitenkaan tyydy pinnalliseen harmoniaan, vaan haluaa nähdä, mitä suhteiden ja kiintymyksen alla todella tapahtuu. Skorpioni vie Venuksen varjon alueelle. Se voi nostaa tietoisuuteen sellaisia tunteita ja tarpeita, joita emme mielellämme itsessämme tunnista: mustasukkaisuutta, pelkoa menettämisestä, kontrollin tarvetta, riippuvuutta tai voimakasta kaipuuta sulautua toiseen. Nämä eivät kuitenkaan ole merkkejä siitä, että meissä olisi jotakin väärää. Ne ovat tiedostamattoman sisältöjä, jotka pyytävät tulla nähdyiksi. Venuksen oppositio Khironiin voi avata vanhan haavan juuri siellä, missä kaipaamme yhteyttä, hyväksyntää ja tunnetta omasta arvostamme. Khironin symboliikka viittaa mahdollisuuteen löytää haavan kautta uudenlainen suhde itseemme. Plutoon muodostuva neliö syventää prosessia entisestään. Pluto toimii kuin matka psyyken alimpaan kellariin: sinne, missä elävät tiedostamattomat halut, pelot ja kiinnittymisen muodot. Tämä tekee skorpionin Venuksesta eräänlaisen alkemistin. Se ei yritä poistaa vaikeita tunteita, vaan muuttaa niiden suhdetta meihin. Mustasukkaisuus voi paljastaa menettämisen pelon. Kontrolli voi paljastaa turvattomuuden. Riippuvuus voi paljastaa täyttymättömän tarpeen. Ja syvä kaipaus voi lopulta johdattaa kohti kysymystä siitä, mitä oma sielu todella tarvitsee. Uusikuu neitsyessä pyytää meitä erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Tämän vuoksi ajanjakso voi olla myös syvästi vapauttava. Kun varjoa ei enää tarvitse torjua, se menettää osan vallastaan. Se, minkä uskallamme nähdä itsessämme, ei enää yhtä helposti ohjaa meitä tiedostamattomasti.

“Ihminen ei tule valaistuneeksi kuvittelemalla valohahmoja, vaan tekemällä pimeydestä tietoista.” — Carl Jung

Venuksen ja Khironin harmoniset aspektit Kuunsolmuille tuovat tähän kokonaisuuteen pehmeämmän ja eheyttävän sävyn. Kuunsolmujen kanssa muodostuvat harmoniset yhteydet muistuttavat siitä, ettei muutos tapahdu ainoastaan kriisin ja kivun kautta. Myös rakkaus, hyväksyntä, kauneus ja kyky arvostaa itseämme voivat toimia kasvun väylinä. Venus liittyy siihen, mitä psyyke pitää arvokkaana. Se kertoo myös suhteestamme omaan feminiiniseen puoleemme, kyvystämme vastaanottaa elämää ja siitä, millä tavoin annamme itsellemme luvan nauttia, rakastaa ja tulla rakastetuiksi. Jokin suhteissa, arvoissa tai tavassa kohdata itsemme voi auttaa meitä kulkemaan kohti sellaista elämää, joka tuntuu aidommin omalta. Khironin harmoninen yhteys Kuunsolmuihin tuo mukaan parantavan ulottuvuuden. Se voi viitata siihen, että juuri vanhojen haavojen hyväksyminen voi avata tien eteenpäin. Haavaa ei tarvitse enää nähdä pelkästään heikkoutena tai asiana, joka pitäisi korjata ennen kuin voi jatkaa matkaa. Siitä voi tulla tietoisuuden lähde. Menneisyyden kokemukset eivät katoa, mutta niiden merkitys voi muuttua. Venus lisää tähän kyvyn suhtautua tähän osaan lempeämmin. Ja kun opimme arvostamaan myös keskeneräistä itseämme, alamme ehkä kulkea kohti Kuunsolmun osoittamaa suuntaa luonnollisemmin.

Marsin ja perääntyvän Pallas Athenen välinen neliö tuo jännitteen toiminnan ja tietoisen strategian välille. Mars toimii, reagoi ja puolustaa, kun taas Pallas Athene edustaa älyä, strategista näkemystä, ongelmanratkaisua ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Mars haluaa toimia nyt, Pallas ensin ymmärtää ja muodostaa kokonaiskuvan. Mars edustaa psyyken aktiivista, vaistonvaraista voimaa – sitä osaa meissä, joka tietää, milloin on puolustauduttava ja milloin lähdettävä liikkeelle. Pallas Athene puolestaan auttaa näkemään, mihin taisteluun todella kannattaa ryhtyä. Kaikkiin konflikteihin ei tarvitse osallistua, eikä kaikkea tarvitse voittaa. Neliö voi nostaa esiin tilanteita, joissa vanha puolustusmekanismi käynnistyy ennen tietoista valintaa. Mars saattaa reagoida menneisyyden kokemuksesta käsin, kun taas Pallas etsii uudenlaista näkökulmaa. Tässä on mahdollisuus oppia erottamaan reaktio tietoisesta toiminnasta. Ensimmäinen impulssi ei aina ole väärä, mutta sitä ei myöskään tarvitse automaattisesti seurata. Pallas Athenen viisaus ei tarkoita passiivisuutta. Hän on soturi, mutta hänen voimansa perustuu strategiaan, ei sokeaan aggressioon. Neliö ei siis pyydä luopumaan Marsin voimasta, vaan yhdistämään siihen enemmän tietoisuutta. Kun nämä kaksi löytävät yhteistyön, syntyy kyky toimia päättäväisesti ilman tiedostamatonta taistelun tarvetta. Mihin taisteluun minun todella kannattaa käyttää voimaani – ja missä kohtaa viisain teko on valita kokonaan toinen tapa toimia?

Maailman kyliin mä väsyin, ota syliin
Sun kätes otsaani viilentää
Sano jotain näin katveessa sotain
Niin pääsen lähemmäksi elämää

Juice Leskinen, Pyhä toimitus

Lempeää Uudenkuun aikaa!  Johanna

 

Teoskuva; Emmi Vuorinen