Uusikuu ja rengasmainen Auringonpimennys vesimiehen merkissä

Lauantaina 14.2. Saturnus siirtyy kalojen merkkiin, jolloin sen ympyrä pääsee sulkeutumaan ja uusi vaihe alkamaan. Perjantaina 20.2. on tarkka Saturnuksen ja Neptunuksen konjunktio nollassa asteessa oinasta. Oinaan nolla astetta symboloi uuden aikakauden alkamista. Siinä missä Saturnus symboloi rajoja ja rakenteita, Neptunus symboloi unelmia, ihanteita, henkisyyttä ja kollektiivista tietoisuutta. Näiden kahden planeetan kohdatessa syntyy voimakas jännite todellisuuden ja unelman, konkreettisen ja näkymättömän välillä. Tämä konjunktio haastaa meitä tarkastelemaan, mitkä unelmat ovat toteuttamiskelpoisia ja mitkä perustuvat harhaan tai pakenemiseen. Oinaan nollapisteessä tämä energia korostaa erityisesti uuden alun teemaa: vanhat rakenteet murenevat, mutta tilalle ei ole vielä täysin muotoutunut mitään pysyvää. Voimme kokea epävarmuutta, hämmennystä tai tunnetta siitä, että olemme jonkin kynnyksellä, mutta emme vielä tiedä mihin olemme astumassa. Samalla tämä hetki tarjoaa mahdollisuuden luoda täysin uudenlainen suhde omiin unelmiimme – sellainen, jossa idealismi ja realismi voivat toimia rinnakkain. Kollektiivisella tasolla Saturnuksen ja Neptunuksen konjunktio voi näkyä muutoksina rakenteissa, jotka liittyvät uskomuksiin, arvoihin ja yhteisiin tarinoihin. Se voi paljastaa illuusioita vallasta, auktoriteeteista ja instituutioista, mutta myös synnyttää uudenlaista henkistä tai eettistä suuntaa. Yksilötasolla tämä jakso kutsuu kuuntelemaan sisäistä ääntä, mutta samalla ottamaan vastuuta omista valinnoista: unelmat vaativat muodon, jotta niistä voi tulla totta.

"Todellinen muutos maailmassa alkaa meistä jokaisesta sisältäpäin." — Dalai Lama

Tiistaina 17.2. kello 14:01 tapahtuva Uusikuu vesimiehen merkissä yhdistyy rengasmaiseen Auringonpimennykseen, mikä tekee tästä ajankohdasta poikkeuksellisen voimakkaan. Auringonpimennyksen vaikutus alkaa usein tuntua jo noin kuukautta aiemmin ja jatkuu jopa puoli vuotta eteenpäin, mikä viittaa pitkäkestoiseen muutosprosessiin yksilön ja kollektiivin tasolla. Tämä ei ole vain hetkellinen energiapurkaus, vaan syvempi siirtymävaihe, jossa vanhat rakenteet – niin ulkoiset kuin sisäisetkin – alkavat horjua ja tehdä tilaa uudelle. Uusikuu ja Auringonpimennys avaavat portin uudenlaiselle ajattelulle. Ne toimivat kuin mielen uudelleenkäynnistys, hetkenä, jolloin alitajunta on erityisen vastaanottavainen uusille ideoille, identiteeteille ja mahdollisille tulevaisuuksille. Psykologisesti pimennys peittää hetkellisesti näkyvän minän – egon, roolit ja totutut käsitykset itsestä – ja nostaa esiin kysymyksen: kuka olen silloin, kun vanhat määritelmät eivät enää päde? Pimennykset liittyvät usein kriisien ja läpimurtojen välitilaan, jossa tiedostamattomat ristiriidat, sisäiset jännitteet ja tukahdutetut toiveet voivat nousta pintaan. Tämä voi tuntua epävarmuutena tai levottomuutena, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden syvempään itsetuntemukseen ja kasvuun. Vesimiehen energia suuntautuu erityisesti mielen rakenteisiin: uskomuksiin, ajatusmalleihin ja siihen, miten koemme paikkamme sosiaalisessa verkostossa. Vanhoja mentaalisia kaavoja ja sosiaalisia rakenteita haastetaan, ja tilalle etsitään innovatiivisempia, tasa-arvoisempia ja aidompia ratkaisuja. Tämän seurauksena pimentymä voi tuoda yllättäviä käänteitä ihmissuhteisiin, verkostoihin ja kollektiivisiin projekteihin. Samalla saatetaan huomata, että jotkut käsitykset itsestä ovat vanhentuneita – ne ovat syntyneet aiemmissa elämänvaiheissa, mutta eivät enää palvele nykyistä kehitystä.

Marsin ja Vestan konjunktio, joka on yhdeksän asteen päässä Uusikuusta, tuo tähän prosessiin voimakkaan psyykkisen ja emotionaalisen latauksen. Mars edustaa tahtoa, aggressiota ja elinvoimaa, kun taas Vesta liittyy sisäiseen liekkiin, merkityksellisyyteen ja siihen, mille olemme valmiita omistautumaan syvästi. Yhdessä ne korostavat intohimoa, omistautumista ja sisäistä tulta, joka suuntautuu nyt erityisesti vesimiehen teemoihin: vapauteen, yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja irtiottoon vanhasta. Tämä yhdistelmä voi herättää voimakkaan tarpeen toimia omien arvojen mukaisesti ja puolustaa sitä, mihin todella uskoo. Tämä energia heijastuu jännitteeseen autonomian ja yhteenkuuluvuuden välillä. Kuinka olla oma itsensä ilman että irtautuu muista? Kuinka kuulua joukkoon menettämättä omaa ääntä? Pimentymä voi tuoda esiin myös varjopuolia – kapinallisuutta, kylmyyttä tai ylikorostunutta älyllisyyttä – jotka suojaavat haavoittuvuudelta, mutta samalla estävät aitoa yhteyttä itseensä ja toisiin. Auringonpimennys toimii kuin kosminen nollauspainike ja psykologinen siirtymäriitti. Se kutsuu tarkastelemaan omaa roolia yhteisössä ja maailmassa laajemmin: missä olet valmis ottamaan vastuuta tulevaisuudesta, ja missä on aika irrottautua vanhasta identiteetistä? Tämä voi ilmetä konkreettisina muutoksina ihmissuhteissa, työssä tai elämänsuunnassa, mutta vielä voimakkaammin se tapahtuu sisäisesti – ajattelun tasolla, arvoissa ja siinä, mihin ihminen kokee kuuluvansa. Usein tällaisissa vaiheissa koetaan eräänlainen identiteettityhjiö, jossa vanha ei enää tunnu omalta, mutta uusi ei ole vielä täysin muotoutunut. Marsin ja Vestan liekki antaa rohkeutta toimia, mutta muistuttaa myös siitä, että todellinen muutos vaatii tietoista suuntaa. Se ei ole pelkkää kapinaa vanhaa vastaan, vaan sitoutumista siihen visioon, jota kohti haluaa kulkea. Psykologisessa mielessä tämä on individuaatioprosessi: askel kohti kokonaisempaa minuuden kokemusta, jossa ihminen uskaltaa kohdata sisäiset ristiriitansa – pelon tulla hylätyksi, tarpeen kapinoida, halun tulla nähdyksi omana itsenään – ja alkaa elää yhä enemmän yhteydessä omaan sisäiseen totuuteensa. Tämä ajanjakso kysyy lopulta: mikä osa sinusta haluaa vapautua, ja mihin olet valmis sitoutumaan syvemmin, jotta jotain aidompaa voisi syntyä vanhan tilalle?

”Unohda hyvät päätöksesi. Unohda turha itsekuri ja väkisin vääntäminen. Kokeile sen sijaan innostumista. Mene ja rakastu johonkin asiaan.” — Dale Dauten

Uudenkuun ja Uranuksen välinen neliö sähköistää entisestään tätä sähäkkää aikaa. Se tuo mukanaan äkillisiä käänteitä, odottamattomia oivalluksia ja tilanteita, jotka pakottavat meidät reagoimaan nopeasti ja joustavasti. Uranus ravistelee turvallisuuden tunnetta ja rikkoo totuttuja kaavoja, jotta voisimme nähdä asiat uudesta, vapaammasta näkökulmasta. Tämä aspekti voi tuntua hermostollisena levottomuutena, levottomina unina tai tarpeena irrottautua jostakin, mikä on alkanut tuntua ahtaalta tai keinotekoiselta. Samalla se avaa ovia radikaaleille ideoille ja innovaatioille – sellaisille ratkaisuille, joita ei olisi aiemmin tullut edes harkittua. Vesimiehen energia vahvistaa tätä entisestään, sillä se resonoi Uranuksen kanssa ja tukee kollektiivista heräämistä. Käytännön tasolla tämä ajanjakso voi tuoda yllättäviä uutisia tai muutoksia suunnitelmiin, jotka aluksi tuntuvat kaoottisilta mutta paljastuvat myöhemmin välttämättömiksi. Uusikuun ja Uranuksen neliö muistuttaa, että todellinen vapaus syntyy vasta, kun uskallamme päästää irti kontrollista ja luottaa siihen, että muutos vie meitä lähemmäs autenttisempaa itseämme. Tämä vastaa vanhan minuuden hajoamista. Turvallisuuden tunne horjuu, mutta samalla avautuu tila uudelle ajattelulle, luovuudelle ja identiteetille. Kyse on klassisesta kasvuprosessista, jossa epämukavuus on merkki siitä, että mieli laajenee ja joustavuus lisääntyy.

Uudenkuun toisella puolella kalojen merkissä on Pallas Athene, Venus sekä Kuunnoususolmu. Tämä tuo kokonaisuuteen pehmeämmän, intuitiivisemman ja myötätuntoisemman sävyn, joka tasapainottaa vesimiehen sähköistä ja rationaalista energiaa. Kalat muistuttavat, ettei kaikki muutos tapahdu älyn kautta – osa siitä syntyy hiljaisuudessa, tunteissa ja sisäisessä tietämisessä. Pallas Athene kaloissa korostaa intuitiivista viisautta ja kykyä nähdä laajempia kokonaisuuksia symbolien, unien ja alitajunnan kautta. Ratkaisut eivät nyt löydy suoraviivaisesta analyysista, vaan herkkyydestä aistia, mihin suuntaan virta luonnostaan kuljettaa. Venus tuo mukaan rakkauden, empatian ja tarpeen kokea yhteyttä – sekä toisiin että itseensä syvemmällä tasolla. Kuunnoususolmu kalojen merkissä viittaa karmiseen suuntaan, joka kutsuu meitä irrottautumaan liiallisesta kontrollista, suorittamisesta ja järjen ylivallasta. Nyt opetellaan luottamaan elämään, antautumaan prosessille ja hyväksymään se, ettei kaikkea voi – eikä tarvitse – ymmärtää. Tämä akseli vesimiehen ja kalojen välillä piirtää vahvan teeman: tulevaisuus ei synny pelkästään uusista ideoista, vaan myös kyvystä tuntea, myötätuntoa ja henkistä yhteyttä. Muutos on sekä kollektiivinen että syvästi sisäinen. Tämä on siirtymä autonomisempaan ja autenttisempaan minuuteen, jossa yksilö ei enää määrittele itseään ulkoisten odotusten kautta, vaan sisäisen kokemuksen, merkityksen ja yhteyden perusteella.

Keskiviikkona 18.2. Aurinko siirtyy kalojen merkkiin, ja samalla huomio kääntyy ulkoisesta toiminnasta sisäiseen todellisuuteen. Kalojen aikaan identiteetti ei rakennu niinkään saavutusten, tavoitteiden tai sosiaalisten roolien varaan, vaan kokemuksen, merkityksen ja tunneyhteyden kautta. Siirtymä merkitsee vaihetta, jossa egon rajat alkavat pehmentyä ja ihminen tulee herkemmäksi ympäristönsä, toisten ihmisten ja oman alitajuntansa vaikutuksille. Aurinko kaloissa valaisee niitä kerroksia, joita ei voi hallita järjellä: unia, mielikuvia, muistoja, kaipuuta ja tiedostamattomia motiiveja. Tämä on aikaa, jolloin intuitio vahvistuu ja rationaalinen kontrolli menettää otettaan. Monille tämä näkyy lisääntyneenä herkkyytenä, empaattisuutena ja tarpeena vetäytyä melusta hiljaisuuteen. Toisaalta se voi myös tuoda esiin epäselvyyttä, väsymystä ja kokemusta siitä, ettei oma suunta ole täysin kirkas. Kalat edustavat horoskoopin viimeistä vaihetta, jossa yksilöllinen identiteetti alkaa liueta osaksi jotakin laajempaa. Tämä on luopumisen ja integraation aikaa, jossa menneet kokemukset sulautuvat osaksi sisäistä tarinaa ja valmistavat mieltä uuteen sykliin. Aurinko kaloissa ei kutsu rakentamaan, vaan päästämään irti. Se ei kehota kontrolliin, vaan luottamukseen. Tämä jakso suosii hiljaisuutta, luovuutta, hoivaa ja henkistä reflektointia – kaikkea sitä, mikä ei pyri määrittelemään todellisuutta, vaan kokemaan sen. Kalojen kaudella ihminen ei niinkään tee elämäänsä, vaan sallii elämän tapahtua itsessään.

“Emme ole ihmisiä, joilla on hengellinen kokemus. Olemme hengellisiä olentoja, joilla on inhimillinen kokemus.” — Teilhard de Chardin

Merkuriuksen ja perääntyvän Jupiterin kolmio sekä sekstiili Junoon aktivoivat mielen reflektiivisen tilan, jossa ajattelu kääntyy ulkoisen tiedon käsittelystä sisäiseen merkityksen rakentamiseen. Tämä näkyy lisääntyneenä itsetutkiskeluna: mieli ei etsi niinkään uusia vastauksia ulkopuolelta, vaan pyrkii integroimaan aiempia kokemuksia osaksi laajempaa ymmärrystä itsestä ja omasta elämäntarinasta. Perääntyvä Jupiter symboloi tarvetta tarkistaa uskomuksia ja sisäisiä narratiiveja, joiden varaan identiteetti on rakentunut. Mitkä käsitykset itsestä, maailmasta ja muista ovat edelleen omia, mitkä taas omaksuttuja tai puolustusmekanismien ylläpitämiä? Merkurius toimii tässä prosessissa metakognitiivisena tekijänä: se mahdollistaa ajattelun tarkkailun, sisäisen dialogin ja kyvyn sanoittaa tiedostamattomampia mielen sisältöjä. Junon sekstiili tuo mukaan sitoutumisen psykologisen ulottuvuuden – erityisesti sen, miten olemme emotionaalisesti ja kognitiivisesti sitoutuneet tiettyihin rooleihin, ihmissuhteisiin ja minäkuviin. Tämä aspektikuvio tukee kykyä neuvotella uudelleen sisäisiä sopimuksia: mitä lupauksia olemme tehneet itsellemme, ja palvelevatko ne enää psyykkistä kasvua? Kokonaisuutena tämä on otollinen ajanjakso tiedostavalle reflektoinnille, terapeuttiselle työskentelylle ja rehelliselle itsepuhelulle. Kyse ei ole niinkään päätösten tekemisestä, vaan merkitysten uudelleen jäsentämisestä – siitä, että opimme kuulemaan omaa sisäistä ääntämme.

Lilithin neliöt Venukselle, Kuunsolmuille ja Pallas Athenelle aktivoivat varjotasoja, jotka liittyvät haluun, autonomiaan ja tiedostamattomiin valintoihin. Psykologisesti tämä asetelma nostaa esiin ristiriidan sen välillä, miten haluamme tulla rakastetuiksi ja hyväksytyiksi (Venus), ja sen välillä, mikä meissä kieltäytyy mukautumasta tai kesyttymästä (Lilith). Kuunsolmujen kautta teema laajenee elämänkaareen ja toistuviin kaavoihin: Lilith paljastaa, missä olemme taipuvaisia sabotoimaan omia suhteitamme tai kohtaloamme, ei siksi että haluaisimme kärsiä, vaan siksi että jokin torjuttu osa psyykestä vaatii tulla nähdyksi. Pallas Athene tuo mukaan mielen ja strategian tason. Neliö Lilithiin haastaa rationaalisen minän: huomaamme, ettei kaikki käyttäytymisemme ole loogista tai hallittua, vaan ohjautuu syvemmistä arkkityyppisistä impulsseista. Tämä voi ilmetä äkillisinä reaktioina, puolustusmekanismeina tai tarpeena todistaa oma itsenäisyys silloinkin, kun se ei ole rakentavaa. Kokonaisuutena nämä neliöt kutsuvat integraatioon: Lilith ei halua tulla karkotetuksi, vaan tunnistetuksi. Tämä merkitsee varjon hyväksymistä – sitä, että opimme erottamaan autenttisen halun impulsiivisesta vastareaktiosta ja rakentamaan suhteen omaan voimaamme ilman, että se kääntyy itseä tai muita vastaan.

Mars ja Vesta ovat sekstiilissä Khironiin ja Cerekseen ja aktivoivat teeman, jossa toiminta, omistautuminen ja hoiva kietoutuvat yhteen paranemisen prosessin kanssa. Tämä asetelma heijastaa sisäistä dynamiikkaa, jossa tahdonvoima (Mars) ei suuntaudu ulkoiseen suorittamiseen, vaan kääntyy kohti haavoittuvuutta ja itsen hoitamista. Toimijuus syntyy kyvystä tunnistaa omat rajat ja tarpeet, ei niiden ylittämisestä. Vesta tuo mukaan fokuksen ja psyykkisen omistautumisen: se symboloi kykyä suunnata energiaa tietoisesti sinne, missä todellinen muutos tapahtuu. Tämä voi ilmetä tarpeena vetäytyä hälystä ja suojata omaa sisäistä tilaa, jotta kipua, uupumusta tai keskeneräisiä tunteita voidaan kohdata ilman ulkoisia vaatimuksia. Khiron aktivoi haavan arkkityypin – ei vain henkilökohtaisena kipuna, vaan muistijälkenä kokemuksista, joissa olemme kokeneet riittämättömyyttä, torjutuksi tulemista tai voimattomuutta. Sekstiili Marsiin mahdollistaa sen, että haavaa ei enää koeta pelkästään passiivisena kärsimyksenä, vaan toiminnan ja myötätunnon lähteenä: kipu alkaa tuottaa merkitystä ja suuntaa. Ceres puolestaan edustaa hoivan, ravitsemisen ja emotionaalisen turvan psykologista funktiota. Yhteys Khironiin ja Marsiin korostaa tarvetta oppia hoivaamaan itseä samalla vakavuudella kuin hoivaamme muita. Tämä aspektikuvio tukee korjaavaa kokemusta: sitä, että opimme olemaan itsellemme se turvallinen ja kannatteleva hahmo, jota ehkä aiemmin etsimme ulkopuolelta. Kokonaisuutena tämä on integraatiota tukeva asetelma, jossa haava, tahto ja hoiva eivät ole erillisiä, vaan muodostavat yhtenäisen prosessin. Parantuminen ei tapahdu pakottamalla, vaan suostumalla – antamalla itselle lupa olla keskeneräinen ja silti toimiva, haavoittuva ja silti arvokas.

Tämä ajanjakso kuvaa syvää siirtymävaihetta, jossa vanhat rakenteet, identiteetit ja uskomukset alkavat purkautua, mutta uusi ei ole vielä täysin muotoutunut. Saturnuksen ja Neptunuksen konjunktio oinaan nollapisteessä avaa uuden syklin, jossa realismi ja idealismi joutuvat kohtaamaan: unelmia testataan todellisuuden kautta. Samalla syntyy mahdollisuus rakentaa uudenlainen, kypsempi suhde merkitykseen, henkisyyteen ja vastuuseen. Vesimiehen Uusikuu ja Auringonpimennys käynnistävät muutosprosessin, jossa mielen rakenteet, sosiaaliset roolit ja minäkuva joutuvat uudelleenarviointiin. Tämä on identiteetin välitila: vanha tapa olla ei enää toimi, mutta uusi on vasta hahmottumassa.  Kyse ei ole nopeasta muutoksesta, vaan syvästä sisäisestä uudelleenorientoitumisesta – vaiheesta, jossa minuuden rajat pehmenevät, kontrolli hellittää ja ihminen alkaa rakentaa identiteettiään yhä enemmän sisäisen kokemuksen, merkityksen ja autenttisuuden varaan. Samalla prosessiin liittyy lisääntynyt herkkyys, intuitiivisuus ja myötätunto. Kaikkea ei voi ratkaista järjellä tai suunnittelulla – osa muutoksesta tapahtuu vain sallimalla, kuuntelemalla ja olemalla läsnä siinä, mikä on vielä epäselvää.

”Alitajunta on ikkuna sisäiseen voimaan ja luovuuteen. “— Carl Jung

Lempeää Uudenkuun aikaa! Johanna