Alitajunnan viestit

Lauantaina 7.2. Merkurius siirtyy kalojen merkkiin Pallas Athenen viereen. Tämä on symbolinen siirtymä rationaalisesta ajattelusta kohti mielen syvempiä ja tiedostamattomampia kerroksia. Merkurius edustaa ajattelua, puhetta ja tiedonkäsittelyä, kun taas kalat liittyvät alitajuntaan, empatiaan ja kollektiiviseen kokemukseen. Kun nämä kohtaavat, ajattelun logiikka muuttuu: se alkaa muistuttaa enemmän unta, mielikuvia ja tunnetta kuin selkeää analyysia. Pallas Athene edustaa älykkyyttä, joka ei perustu pelkkään järkeen, vaan kykyyn nähdä merkityksiä, yhteyksiä ja kokonaisuuksia. Tämä on intuitiivista viisautta – sellaista ymmärrystä, joka syntyy oivalluksista eikä loogisista johtopäätöksistä. Psykologisesti tämä ajanjakso aktivoi alitajunnan viestit. Tämä on aikaa, jolloin rationaalinen mieli joutuu myöntämään, ettei se hallitse kaikkea. Tieto ei synny vain ajattelemalla, vaan myös tuntemalla ja kokemalla. Merkurius kaloissa lisää empatiaa ja herkkyyttä. Ihminen aistii helpommin toisten tunnelmia ja sanattomia viestejä, mutta samalla kasvaa myös projektion riski: omia tiedostamattomia tunteita saatetaan nähdä toisissa. Pallas Athene toimii tässä kuin sisäinen tulkitsija tai terapeutti. Hän ei pyri selittämään kokemuksia pois, vaan auttaa näkemään niiden symbolisen merkityksen. Mieli alkaa ajatella tarinoiden, kuvien ja vertauskuvien kautta. Unet, muistot ja mielikuvat ovat viestejä psyykestä itsestään. Syvimmillään tämä ajanjakso merkitsee siirtymää analyysista kokemukseen, kontrollista luottamukseen ja erillisestä mielestä kohti yhteisempää, herkemmin aistivaa psyykkistä tilaa. Se voi tuoda pintaan vanhoja muistoja, keskeneräisiä tunteita, haikeutta tai tarpeen vetäytyä hetkeksi. Tämä ei ole tehokkuuden vaan integraation aikaa. Asioita ei niinkään ratkaista, vaan sulatetaan. Merkurius kaloissa yhdessä Pallas Athenen kanssa muistuttaa, että ihminen ei ole vain rationaalinen olento, vaan myös uneksiva, tunteva ja kuvitteleva. Mieli ei ole pelkkä työkalu, vaan maisema, jossa tieto, tunne ja symboli elävät rinnakkain. Nyt tuo maisema muuttuu pehmeämmäksi ja sumuisemmaksi: ulospäin näkee vähemmän, mutta sisäänpäin syvemmälle.

”Joka katsoo ulospäin, näkee unta; joka katsoo sisäänpäin, herää.” — Carl Jung

Sunnuntaina 8.2. on Venuksen ja Uranuksen neliö tarkimmillaan. Tämä aspekti edustaa jännitteistä kohtaamista turvallisuuden ja vapauden välillä, tarpeen rakastaa ja tarpeen irtautua. Venus symboloi sitä, miten kiinnymme, mitä arvostamme, miten rakennamme läheisyyttä ja koemme mielihyvää. Uranus puolestaan edustaa äkillistä muutosta, vapautumista, kapinaa, yksilöllisyyttä ja tietoisuuden heräämistä. Kun nämä kaksi ovat neliössä, ne eivät tue toisiaan luonnollisesti, vaan pakottavat psyyken ristiriitaan. Tämä ristiriita voi tuntua sisäisesti levottomuutena, äkillisinä impulsiivisina tarpeina tai tunteena siitä, että jokin elämässä on alkanut tuntua ahtaalta, ennalta-arvattavalta tai tukahduttavalta. Psykologisesti Venus–Uranus-neliö koskettaa erityisesti kiintymyssuhdemalleja. Se aktivoi jännitteen turvallisen läheisyyden ja autonomian välillä: haluan olla yhteydessä, mutta en halua kadottaa itseäni. Haluan rakkautta, mutta en kahleita. Haluan pysyvyyttä, mutta myös mahdollisuuden hengittää. Tämä aspekti voi nostaa esiin tiedostamattomia pelkoja sitoutumisesta tai päinvastoin pelkoa hylätyksi tulemisesta. Uranus ei siedä pysähtynyttä energiaa, ja Venuksen kautta se kohdistuu erityisesti ihmissuhteisiin, itsetuntoon, nautintoon ja arvoihin. Se kysyy: elänkö minä aidosti omien arvojeni mukaisesti vai vain totutusta roolista käsin? Kyse ei ole pelkästään ihmissuhteista, vaan myös suhteesta itseen. Venus edustaa minäkuvaa ja kokemusta omasta arvosta, Uranus taas tarvetta olla autenttinen, ainutlaatuinen ja vapaa. Taustalla on usein syvempi tarve vapautua jostakin vanhasta minuuden rakenteesta.

Venus–Uranus-neliö on myös hermostollisesti aktivoiva. Se voi tuoda levottomuutta, ylivireyttä, impulsiivisuutta ja vaikeutta olla paikallaan. Tunteet eivät virtaa tasaisesti, vaan tulevat sähköisinä purkauksina. Psyyke hakee stimulaatiota, koska jokin sisäinen osa on heräämässä ja vaatii tilaa. Uranus toimii kuin sisäinen herätyskello, joka ravistelee Venuksen kautta. Syvemmällä tasolla tämä aspekti liittyy vapauden psykologiseen määritelmään. Onko vapaus sitä, ettei sitoudu mihinkään, vai sitä, että voi olla oma itsensä myös suhteessa toisiin? Uranus voi aluksi näyttäytyä tarpeena katkaista siteitä, mutta sen todellinen viesti on usein tietoisuuden laajeneminen: halu elää suhteita, arvoja ja rakkautta tavalla, joka on aidompi, rehellisempi ja vähemmän pelkoon perustuva. Laajemmassa merkityksessä tämä aspekti kutsuu tutkimaan, mitä rakkaus tarkoittaa tietoisuuden tasolla. Ei vain romanttisena kiintymyksenä, vaan kykynä kohdata toinen ilman omistamista ja kohdata itsensä ilman itsepetosta. Se on hetki, jolloin vanhat mallit eivät enää kanna, mutta uudet eivät ole vielä muotoutuneet. Psyyke on välitilassa, jossa jännite tuntuu epämukavalta, mutta juuri se jännite mahdollistaa muutoksen. Venuksen ja Uranuksen neliö ei tuo vakautta, vaan heräämistä. Tämä on vapautumisen aspekti, mutta vapautuminen ei tapahdu ulkoisesti ensisijaisesti, vaan sisäisesti: ajattelutavoista, rooleista, odotuksista ja pelosta olla oma itsensä.

“Rakkaus ei ole toisen omistamista, vaan toisen vapauttamista olemaan se mikä hän on.” —  Erich Fromm

Tiistaina 10.2. Venus siirtyy Kalojen merkkiin. Venus kuvaa sitä, miten koemme mielihyvää, miten kiinnymme, miten rakastamme ja mitä pidämme arvokkaana. Kalat puolestaan edustavat tiedostamatonta, empatiaa, uhrautumista, idealismia ja kykyä kokea yhteyttä ilman selkeitä rajoja. Kun Venus astuu tähän merkkiin, rakkaus lakkaa olemasta sopimus ja muuttuu kokemukseksi. Tämä on aikaa, jolloin ihmissuhteissa korostuu herkkyys, haavoittuvuus ja tarve tulla nähdyksi tunnetasolla. Rakkaus ei perustu enää niinkään siihen, mitä toinen tekee, vaan siihen, miltä toisen läsnäolo tuntuu. Ihminen alkaa kaivata syvempää emotionaalista yhteyttä, sellaista, jossa sanat eivät ole tärkeimpiä, vaan tunnelma ja hiljainen ymmärrys. Venus kalojen merkissä haluaa kokea rakkautta rajojen tuolla puolen – ei omistamalla, vaan sulautumalla. Samalla tämä siirtymä aktivoi voimakkaasti idealisoinnin mekanismeja. Venus kalojen merkissä on altis näkemään toiset sellaisina kuin toivoisi heidän olevan, ei sellaisina kuin he todellisuudessa ovat.  Kalojen energia liuottaa rajat niin, että omat tarpeet voivat helposti kadota toisen tarpeiden alle. Tämä siirtymä vaikuttaa myös syvästi itserakkauteen. Kalojen merkissä itserakkaus ei ole suoritus tai itsevarmuus, vaan hyväksyntä. Kyky olla keskeneräinen, haavoittuva ja silti arvokas. Tämä voi avata yhteyden vanhoihin tunnehaavoihin, suruihin ja kaipauksiin, jotka eivät ole koskaan saaneet tulla täysin nähdyiksi. Venus kalojen merkissä ei paranna järjellä, vaan lempeydellä. Syvemmällä tasolla tämä on jakso, jolloin rakkaus muuttuu vähemmän henkilökohtaiseksi ja enemmän universaaliksi. Ihminen voi tuntea empatiaa tuntemattomia kohtaan, liikuttua taiteesta, musiikista, elokuvista ja kollektiivisesta kärsimyksestä. Tämä voi olla hyvin avartunut, hengellinen kokemus, mutta samalla psykologisesti haastava, koska ego kaipaa selkeitä kohteita ja rajoja, kun taas kalat liuottaa ne pois. Venus kalojen merkissä kutsuu tutkimaan, mitä rakkaus on ilman ehtoja, ilman sopimuksia ja ilman kontrollia. Se kysyy: voinko rakastaa ilman että menetän itseäni? Voinko antaa ilman että uhraan? Voinko kokea yhteyttä ilman että kadotan rajani? Tämä on rakkauden korkein ja samalla haavoittuvin muoto, koska se edellyttää luottamusta elämään, ihmisiin ja omiin tunteisiin. Tämä siirtymä avaa tilan parantavalle rakkaudelle, mutta vain jos ihminen uskaltaa kohdata myös varjonsa: pelon hylätyksi tulemisesta ja taipumuksen paeta todellisuutta fantasiaan.

“Tunne virtaa, mutta tietoisuus pysyy.” — Eckhart Tolle

Torstaina 12.2. Merkurius on konjunktiossa Kuunnoususolmuun kalojen merkissä. Tämä korostaa ajattelun, viestinnän ja havaintojen karmallista ja kehityksellistä ulottuvuutta. Kuunnoususolmu symboloi sielun suuntaa, kasvupolkua ja sitä, mihin tietoisuus on nyt oppimassa kulkemaan. Kun Merkurius kohtaa sen kalojen alueella, oppiminen ei tapahdu ensisijaisesti faktojen, vaan kokemuksen, intuition ja herkkyyden kautta. Tämä on ajanjakso, jolloin mieli virittyy kohti merkityksiä, jotka eivät välttämättä ole loogisesti perusteltavissa, mutta tuntuvat syvästi oikeilta. Ajatukset voivat kääntyä elämän tarkoitukseen, menneisiin valintoihin ja siihen, mihin suuntaan sisäinen kompassi on ohjaamassa. Kommunikaatio saa kohtalonomaisen sävyn: sanat, kohtaamiset ja keskustelut voivat tuntua yllättävän merkityksellisiltä, ikään kuin ne koskettaisivat jotakin olennaista sielun tasolla. Voi syntyä voimakas kokemus siitä, että jokin sisäinen tieto haluaa tulla kuulluksi, vaikka sitä ei vielä osaisi pukea selkeiksi sanoiksi. Tietoisuuden kasvu tapahtuu luopumalla liiallisesta kontrollista ja sallimalla epävarmuus, keskeneräisyys ja ei-tietäminen. Psykologisesti tämä voi näkyä tarpeena tarkastella omia ajatusmalleja: mitkä niistä ovat opittuja, mitkä puolustusmekanismeja ja mitkä kumpuavat aidosti sisäisestä totuudesta. Vanhoja uskomuksia voi liueta, ja tilalle syntyy herkempi, avoimempi tapa olla suhteessa todellisuuteen. Tämä ei ole mielen kirkastumista terävyyden kautta, vaan pehmenemisen kautta. Merkuriuksen ja Kuunnoususolmun konjunktio kaloissa kutsuu luottamaan siihen, että kaikki merkityksellinen ei ole ymmärrettävissä heti. Osa tiedosta paljastuu vasta ajan myötä, kokemuksen kautta. Nyt kylvetään siemeniä ajatteluun, joka on vähemmän erottava ja enemmän yhdistävä – sellaista, joka ei pyri hallitsemaan todellisuutta, vaan kuuntelemaan sitä.

”Jokainen päivä on uusi alku, mutta joskus tarvitaan vähän unelmointia sen näkemiseksi. ” — David Lynch

Khironin ja Cereksen sekstiilit Auringolle tuovat tähän ajanjaksoon parantavan ja hoivaavan sävyn. Aurinko edustaa tietoista identiteettiä, elinvoimaa ja sitä, miten koemme olevamme olemassa maailmassa. Kun Khiron ja Ceres ovat harmonisessa yhteydessä siihen, keskiöön nousee suhde omiin haavoihin, tarpeisiin ja kykyyn huolehtia itsestä lempeämmin. Khiron symboloi psykologista haavaa – kohtaa, jossa ihminen kokee vajavaisuutta, kipua tai riittämättömyyttä, mutta jossa piilee myös suurin kasvun ja viisauden mahdollisuus. Sekstiili Auringolle auttaa tuomaan nämä teemat tietoisuuteen tavalla, joka ei ole musertava vaan eheyttävä. Haavoja ei tarvitse enää peittää tai paeta, vaan niitä voi katsoa ymmärtäen, että ne ovat osa omaa tarinaa ja identiteettiä. Ceres puolestaan liittyy hoivaan, ravitsemiseen ja perusturvaan – siihen, miten pidämme huolta kehostamme, tunteistamme ja psyykkisestä hyvinvoinnistamme. Cereksen yhteys Aurinkoon muistuttaa, että todellinen voima ei synny ponnistelusta vaan kyvystä vastata omiin tarpeisiin. Tämä voi ilmetä lisääntyneenä tarpeena levätä, hidastaa, syödä paremmin, olla luonnossa tai yksinkertaisesti kohdella itseään myötätuntoisemmin. Yhdessä Khiron ja Ceres luovat mahdollisuuden syvään itsehoivaan. Tämä on aikaa, jolloin vanhat haavat voivat tulla näkyviksi, mutta eivät enää määrittele identiteettiä kärsimyksen kautta. Sen sijaan ne integroituvat osaksi minuutta, josta syntyy lempeämpi ja kypsempi suhde itseen. Aurinko näiden vaikutusten keskellä ei loista kirkkaudella, joka sokaisee, vaan valolla, joka lämmittää. Tämä ei ole egoa korostava vaihe, vaan identiteetin pehmenemistä: ihminen saa luvan olla keskeneräinen, haavoittuva ja silti kokonainen.

Vaikka ajassa on paljon kalojen energiaa, edelleen Aurinko, Vesta ja Mars ovat vesimiehen merkissä. Tämä tuo kokonaisuuteen tärkeän sanoman: vaikka sisäinen maailma syvenee, sumenee ja herkistyy, jokin osa tietoisuudesta pysyy hereillä, tarkkailevana ja etäisyyttä ottavana. Vesimies ei uppoudu tunteeseen, vaan pyrkii ymmärtämään sitä laajemmasta näkökulmasta. Vesimiehen energia edustaa objektiivisuutta, irrottautumista ja kykyä tarkastella kokemuksia ikään kuin ulkopuolelta käsin. Aurinko vesimiehessä tuo identiteettiin tarpeen olla uskollinen omalle totuudelle, mutta myös nähdä itsensä osana suurempaa kokonaisuutta. Se kysyy: mikä on minun paikkani tässä kentässä, tässä ajassa, tässä kollektiivisessa muutoksessa? Vesta vesimiehessä suuntaa sisäisen liekin ideaaleihin, arvoihin ja merkityksiin, jotka ylittävät henkilökohtaisen tason. Se voi ilmetä haluna omistautua jollekin suuremmalle: yhteisölle, aatteelle, projektille tai tulevaisuuden visiolle. Tämä tuo fokusta ja selkärankaa kalojen paikon rajattomaan energiaan. Mars vesimiehessä ei taistele henkilökohtaisista syistä, vaan siksi, että jokin koetaan epäoikeudenmukaiseksi, vanhentuneeksi tai rajoittavaksi. Toiminta suuntautuu muutokseen, uudistamiseen ja vanhojen rakenteiden kyseenalaistamiseen. Tämä yhdistelmä luo mielenkiintoisen jännitteen: kalat vetävät kohti sisäistä sulautumista, herkkyyttä ja myötätuntoa, kun taas vesimies pyrkii säilyttämään tietoisen etäisyyden, autonomian ja selkeyden. Yhdessä ne opettavat tasapainoa tunteen ja objektiivisen näkemisen välillä. Ei tarvitse kadota kokemukseen, eikä sitä myöskään tarvitse hallita. Voi tuntea syvästi ja silti nähdä kirkkaasti. Tämä ajanjakso kutsuu yhdistämään sydämen ja havainnoivan mielen. Olemaan samanaikaisesti osa virtaa ja sen tietoinen tarkkailija. Kalat avaavat oven sisäiseen maailmaan, vesimies muistuttaa, että tuo maailma on myös osa laajempaa inhimillistä ja kollektiivista tarinaa.

”Ihmisen perimmäinen valinta -sikäli kuin hän haluaa ylittää itsensä- on se, luodako vai tuhota, rakastaako vai vihata.” — Erich Fromm

Lempeää viikonloppua!  Johanna