Horisontti taivaan ja maan välissä
Juhannus kuten muutkin juhlapyhät herättävät ihmisissä ristiriitaisia tunteita.
Juhannuksen aikaan Khiron haavoittuneena parantajana on voimakkaana ja
tekee positiivista kulmaa Saturnukseen sekä Jupiteriin. Jupiter jakaa
lahjojaan ja Saturnus auttaa rakentamaperustaa. Se on kuin selkäranka.
Ajan jännitteet ovat edelleen vahvat, mutta tämä vesielementtien kolmio
tukee emotionaalista puolta ja parhaimmillaan auttaa rakentamaan vahvaa
tasapainoa. Tasapaino tai sen puute tulee yleensäkin esille vasta kun
koemme haasteita tai elämme paineista aikaa. Tämä on hyvä aika
huomata mihin haluaa keskittyä ja mitkä osa-alueet vaativat panostusta.
Olen paljon miettinyt kuinka paljon pelot vaikuttavat elämäämme. Kuinka paljon
toimimme pelkojemme kautta. Tai tukahdutamme ne, jotta ei tarvitsisi kohdata niitä.
Hiljaisuuden tullessa alitajunta nousee esille, kun annamme sille mahdollisuuden.
Koen että meidän ympärillämme on jatkuvasti näkymättömiä auttajia. Me voimme sulkea
itsemme avun ulkopuolelle ja jatkaa epätoivoista etsimistä milloin minkäkin teeman tai
toiminnan kautta. Periaatteet ja ajatukset harvoin, jos koskaan, mahtuvat
sisimpäämme kriisitilanteissa yhtä aikaa tunteiden kanssa. Me voimme rauhoittaa
mielemme, mutta pelot usein jäävät elämään sisällemme. Mitä enemmän annamme
pelkojen tulla ja olla, mutta emme samaistu tai usko niitä, pääsemme parhaaseen
tulokseen. Saamme painolastin kevyemmäksi. Jälkikäteen on helppo järkeistää
ja ymmärtää asiat selkeiksi.
Eräsi intiaanien viisauksista on;
"Yksi tietäjänkoulutukseni kaikkein vaikeimmista vaiheista oli oppia tarkastelemaan
tilannetta arvostelematta ja antamatta tunteilleen valtaa - mutta juuri tällä tavoin
voit vapauttaa omaa voimaasi niin, että siitä on todella apua toisille."
– Karhunsydän, Creek-intiaani, Muskogee-heimon johtaja
Maria Raasakan teos: Maailmaan tuli hiljaisuus on kaunis. Hän on kuvannut taka-alalle näitä
näkymättömiä auttajia. Jokainen voi ajatella omalle kohdalleen mitä ne voivat olla.
Neuvonantajia, sisäisiä viestintuojia, alitajuisia oppaita. Jungin varjotyöskentely on taas
noussut enemmissä määrin esille. Me usein pelkäämme omia varjojamme.
Elämäämme. Itseämme. Meissä on jo kaikki se viisaus mitä tarvitsemme. Kun
saamme tunne kuonan pois tieltä, olemme valmiit olemaan helpommin läsnä
ja rauhoittumaan sekä nauttimaan tästä kaikesta yltäkylläisyydestä mitä elämä
meille tarjoaa. Elämästä itsestään. Kaikkine kolhuineen ja rikkauksineen.
Olemme elämän sylissä.
Ismo Alangon sanoin ; Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä, mutta oma.
Rauhaisaa ja onnellista juhannuksen odotusta kaikille!
Maailmaan tuli hiljaisuus, Maria Raasakka, 2013